Rakkautta ja proteiinia

Moikka kaikille mun frendeille sinne ruutujen toisille puolille!

Maailma on kolkko paikka viettää tätä elämää yksin, joten melkeimpä jokainen vähänkin järjissään oleva ihminen etsii vierelleen kumppanin taikka ystävän jonka kanssa tarpoo elämän mielenkiintoista polkua eteenpäin. Myös minun kohdallani kävi näin, enään ei tarvitse yksin tiskata ummehtuneita proteiinishakereita tai pyykätä jarruraidalla varustettuja kalsareita kyykkytreenin jälkeen 🙂 Jos penkkitreeni ei kulkenutkaan odotetusti niin enään ei tarvitse yksinään itkeä kotona vaan voin kyynelehtiä kumppanin olkapäätä vasten ja hakea lohtua pettymykseen :´)

Mutta miten kaikki sai alkunsa ja miten pitkälle tilanne on eskaloitunut?

Olin villi ja vapaa 21 vuotias machoman Porvoosta, työkseni tein siihen aikaan vartijan hommia ja vapaa-aikaa vietettiin aika tiukasti punttisalin puolella. Viikonloppuisin ulkona hilluminen ei enään niihin aikoihin liiemmin kiinnostanut vaan tosissaan illat vietettiin treenaten taikka ihan kotosalla köllötellen.

Olin iskenyt silmäni yhteen kuumaan emäntään salilla, omassa päässä olin jo tuhoon tuominnut koko tilanteen, meidän liigatasot ei TODELLAKAAN täsmää joten yksi tyhjän kanssa edes kokeilla onnea hänen kanssa. Kyyläämistä ja ylimääräisiä rinta/hauis/olkapäätreenejä jatkui kuukausi tolkulla salilla, facebookit ja muutkin mahdolliset taustatiedot oli toki etsitty internetistä 🙂 Useiden kavereiden antamien tsemppauksien jälkeen uskalsin aukaista suuni tälle naiselle salilla treenatessa, tais mennä jotakuinkin näin: ”uhmmm tota… teetsä viel monta sarjaa.. tässä..?” Mutta siitä se pikkuhiljaa lähti aukeamaan ja hetken päästä huomasin olevani hänen sohvalla katsomassa leffaa käsikädessä 🙂 SCOREEEE!!!

Hetki hengailtiin, pussailtiin ja oltiin käsikädessä, ei niiq seukattu mut vähän niinku säädettiin 🙂 Muutamia kuukausia kesti tätä säätämistä jonka jälkeen päätettiin alkaa olee niinku vakkariin, tämä hoidettiin tyylikkäästi tekstiviestitse. Yasminin suurin ongelman yhtenä kesäisenä päivänä oli ettei hän kehtaa lisätä faceen kuvia musta jos me ei seurustella, kirjoitin seuraavaan viestiin että nyt seurustellaan joten voit lisää kuvia sinne ja näin tämä tarina sai alkunsa 🙂

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/90/2015/05/IMG 20130728 WA0002
/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/90/2015/05/IMG 20130728 WA0002

Mä en ollut koskaan seurustellut kenenkään kanssa ennen Yasminia ja muutenkaan en mikään varsinainen nais-asiantuntija ollut, tästä seurasi todella mielenkiintoinen ensimmäinen yhteinen vuosi. Olin todella ällikällä lyöty että kuinka paljon pitää tehdä ja mitäkin pitääkseen naisen tyytyväisenä, huhhuh.. Piti kertoa mihin menee ja milloin tulee, piti kertoa kenen kanssa menee ja minkä takia, piti kertoa tunteista, piti kuunnella, piti riidellä, piti pyytää anteeksi, piti laskea vessan kansi, piti kysyä lupaa HUHHUH… Kyllä mä silloin mietin että mihin mä olen sotkeutunut, poikamiehen elämä oli helppoo ja simppelii. Kai siihen vuoden päivät meni että Yasmin sai koulutettua musta suht siedettävä seurustelukumppanin 🙂

Hetken aikaa oli hyvä flow mutta ettei elämä liian helppoa olisi niin oli Yasminin vuoro aiheuttaa niitä harmaita hiuksia.

Asiasta paljon kavereiden kanssa keskustelleena tämä ”oire-yhtymä” tuntuu olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus naisten keskuudessa, nimittäin mustasukkaisuus. Se on niitä yhtiä ainuita juttuja jotka saa mut repimään kalsarini kahtia, TODELLA RASITTAVAA 😀 Eli toinen yhteinen vuosi jatkui myös lautasten viskelyillä ja hiusten repimisellä. Kuullostaako kenenkään jätkä korvaan tutulta:

  • ”Kenen kanssa sä tekstaat”
  • ”Keneltä sä sait yöllä viestin, heräsin siihen”
  • ”Kuka toi tyttö on kenen kuvasta tykkäsit facebookissa”
  • ”Kuka toi tyttö oli ketä moikkasit kaupassa”
  • ”No oliko noin hyvä p*rse että piti oikeen päätä kääntää”
  • ”Ai siellä oli myös tyttöjäkin”
  • Yms yms yms 😀

Yasminilla oli ehkä normaalia huonompia kokemuksia aiemmista suhteista joten näiden jälkien parantaminen vei useamman vuoden meidän suhteesta mutta loppujen lopuksi sain uskoteltua olevani vankalla selkärangalla varustettu mies ja pystyn seisomaan lupauksieni takana, näin suhteeseen syntyi hiljalleen vankka luotto ja siihempä nämä hässäkät taitaa perustuakkin 🙂

Ensimmäiset pari vuotta meni riidellessä, useampaan kertaa tuli hakattua rystysiä seinään ja kerran mä pakkasin kamatkin kasaan ja muutin kaverini luo mutta palasin seuraavana päivänä takaisin 😀 😀 😀 Yasmin ei saanut nukuttua yksin joten ajattelin ettei sitä voi viikko tolkulla valvottaa 😀

Muutaman vuoden seurustelun jälkeen olin edelleen todella epävarma koko hommasta ja en todellakaan pystynyt miettimään vakavempaa sitoutumista suhteeseen. Aikaa kului ja alkoi tuntumaan että homma alkaa hiljalleen tasaantumaan, Yasministakin alkoi kuoriutumaan ihan uudenlaisia piirteitä luottamuksen parannuttua, välillä jopa mietiskelin että josko sittenkin tuosta vaimon itselleni ottaisin.

Kuukausia kului ja tunne avioliitosta alkoi vahvistua ja vahvistua, aloin olemaan jo aika varma tästä päätöksestä. Aloin jo miettimään että missä ja milloin tämän kohtalokkaan kysymyksen esittäisi ja mitäköhän siihen vastaukseksi saan. Syksyllä lähdettiinkin sitten etelän matkalle ja ajattelin kliseisesti kosia meren rannalla auringon laskeutuessa, so last season mutta toimii 🙂 Tästä storiin voitte lukea —> TÄÄLTÄ

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/90/2015/05/Kosinta111
/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/90/2015/05/Kosinta111

Ihme kyllä vastaukseksi sain myöntävän nyökkäisyn muutaman kyyneleen saattelemana ja niin sitä oltiin sitten kihloissa. Ennenkuin kerettiin takaisin Suomeen niin häämekko, sormukset ja juhlien teemaväriki oli päätetty, naiset… 😀 Molemmat tultiin siihen tulokseen että kun päätös yhteisestä elämästä oli sinetöity niin ei siinä odottelemaan jäädä vaan kirkko varattiin heti eikä huomenna 🙂

Häiden järjestelyistä sovittiin sen verran että minä hankin itselleni puvun ja tulen kirkkoon oikeaan aikaan ja Yasmin hoitaa loput, tämä oli mulle ihan ok jako! Sen verran kyllä kämmäsin tuossakin että olin buukannut hääpäivälle asiakkaan juuri siihen aikaan kun pitäisi kirkossa olla sanomassa tahdon 😀 Kyllä siitäkin pieni vääntö saatiin aikaiseksi mutta asiakas kyllä ymmärsi hyvin kun ilmoitin että treeniä olisi siirrettävä 🙂

Sitten koitti se itse H hetki kun puntit tutisten piti seisoa alttarilla ja yrittää sopertaa suusta se yksi sana ulos, komeasti se sieltä sitten molempien suusta kajahti ja sen jälkeen me niiq pussailtiin siinä koko seurakunnan edessä 😉 Yasmin varmaan osaisi kertoa enemmän hääjuhlasta ja sen valmisteluista mutta näin miehen näkökulmasta, siellä oli paljon timantteja, kukkia, vaaleanpunaista, hyvää ruokaa, maukasta kakkua ja mielenkiintoisia ohjelmanumeroita 🙂

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/90/2015/05/Alttari
/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/90/2015/05/Alttari

Hääyötä mentiin viettämään Haikon kartanoon ja siellä pääsin sitten ensimmäistä kertaa kurkistamaan Yasminin pikkuhousuihin ja VOI VELJET!!! 😀

Meidän tarinan opetus lienee se että kultakimpaletta välillä joutuu kaivamaan aika pitkään jotta se löytyy, välillä sataa vettä, välillä tulee räntää vaakatasossa mutta lopulta aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Mulla on maailman paras vaimo ja siitä en lähde edes väittelemään, koulutin siitä vakioyksilön ja nyt pidän siitä tiukasti kiinni!

Meidän retki on vasta alussa ja tästä alkaa varmasti hyvin mielenkiintoinen reissu, turvavyöt kiinni ja mennään!

Kiitos kun luit, ensi kerralla sitten jotain hauisjuttuja 😉

Facebook <– Tykkää

Youtube <– Tilaa

Kotisivut <– Tsekkaa

PPS-Shop <– Tilaa horkkasi täältä

Instagramista löydätte nimellä @ptvatanen

PT Vatanen

Vuonna 1990 rakas äitini ponnisti minut ulos kohdustaan ja siitä lähtien olen ollut ihmisten harmina vähän sielä sun täällä. Kotoisin olen itärajalta, pienen pienestä kylästä nimeltään Tuupovaara. Asia johti toiseen ja toinen taas kolmanteen ja nykyään vaikutan etelä-suomessa. Vuonna -08 astuin ensimmäistä kertaa kuntosalille ja sille tielle sitten jäinkin. Ensin se oli vain ajan kulutusta, sitten se muuttui harrastukseksi, siitä elämäntavaksi ja tänä päivän teen elantonikin salilla, aika kätevää.. :) Ystävieni painostuksesta lähti ajatus kisaamisesta, ja muutenhan sitä ei tule tehtyä ellei kovaan ääneen huutele kylillä. 2017 vuonna PT Vatanen seisoo pienen pienissä pikkuhousuissa muitten puolialastomien miehien kanssa vierekkäin kisalavalla, katsotaan kuinka käy! Joten pysyhhän kanavilla!

28 vastausta artikkeliin “Rakkautta ja proteiinia”

  1. Onnea vielä teille 🙂 Onko suunnitteilla mitään videota, joka ei liity treenaamiseen pelkästään ? Joku day with Vatanen tai vastaava, mitä aikaisemminkin tullut. Jotain, mitä ei ole suunniteltu etukäteen 🙂 Ne on hauskoja. Mutta hauisvideokin kuulostaa hyvältä !

    • Kiitos Mikko 🙂 Videoaiheita olisi paljonkin mutta aikataulut on pahin ongelma, itse kerkeisin sillon tällöin mutta videoiden kuvaaminen yksinään välillä hankalaa, vaimon kanssa aikataulut yleensä aika solmussa kun molemmat yrittäjiä ja periaatteessa koko ajan töissä tai sitten harrastuksissa 🙂

  2. Täytyy kyllä oikeesti antaa iso plussa tosta sun tavasta kirjoittaa näitä. Pysyy mielenkiinto lukemiselle ku vähä välii painat hyviä leukoja värittämään tarinaa. Jos kaikki kirjotukset tehtäis tälläsellä asenteella, sitä tuliski luettuu päivän aikana muutakin kun vaan salin laitteiden nimiä!

    Kiitos.

    • Kiitos Emil, tälläinen palaute antaa intoa kirjoittaa jatkossakin 🙂 Koitetaan pitää runosuoni avoinna nyt! 😉

  3. Maailman vahvin Nalle, ja sitä sä todella olet!! Maailman paras ja vahvin lankomies!
    Näin lähietäisyydeltä kaiken nähneenä tiedän et Teet mun prinsessasta maailman onnellisimman! <3

  4. Todella mielenkiintoinen ja avoin tarina, teistä kahdesta. Hyvää avioliittoa ja kovia treenejä 🙂

    • Kiitos 🙂 Avioliitosta tulee varmaan yhtä haastavaa kun treenaamisesta, välillä hiton vaikeeta ja raskasta mutta aina sen kaiken arvoista 🙂

  5. Ihana postaus!! tunteellista ja hauskaa, just sellasta, mitä jaksais lukea pitkät pätkät 🙂
    Vaikutatte niin sopivilta toisillenne, kaikkea hyvää ja jaksamista kummallekkin 😉 parisuhde ei aina ole pelkästään niitä ”hyviä penkkisarjoja” mutta taistellen läpi ja sitten taas naatitaan!

    • Kiitti Eveliin 🙂 Joo ei tää pelkkää penkkitreeniä ole, välillä tulee raskaita kyykkytreenejäkin mutta lopussa kiitos seisoo kun puristaa treenin tunnollisesti ja huolella loppuun saakka, parisuhde mietteitä bodaajan näkökulmasta 😀

  6. Onneksi olkoon! Hyvin kirjoitettu juttu ja persoonallisin hääkuva mihin olen aikoihin törmännyt. Ne perinteiset pönötyskuvat on jo niin nähty 🙂

    Teillä on parisuhteen lukio nyt käyty ja yliopisto odottaa seuraavana jos suunnitteilla on jälkikasvua, mutta etteköhän siitäkin selviä ihan kunnialla 🙂

    • Kiitos Maria:) Toki me otettiin myös niitä tylsiä pönötyskuvia mutta kyllä toi gopro selfie silti voiton vei 🙂 Meillä on hyvä pohja lähteä kohti tulevia seikkailuja ja lautasien viskelyitä. Lapsia toki halutaan jos vaan luoja niitä meille suo 🙂

  7. Hahaaa huikeen hauska teksti, sul on hyvä asenne ja pilke silmäkulmassa kun kirjottelet näitä 🙂 Eikä haittaa jos ei hetkeen tuu päivityksii kun sit kun tulee ni ne on timanttia! Jatka samaan malliin 🙂 ja ps tuuhan seuraavaan sportlifen tiimipäivään!

    • Kiitos Anniina! 🙂 Mä pyrin nyt vähän kirimään tahtia tän kirjottelun suhteen tuleepahan sitten timanttia taikka kuraa 🙂 En mie kehtaa sportlifen tiimipäiville tulla kun kuulun ihan toiseen jengiin 😉

  8. Hyvä teksti! Sai nauraa parissa kohassa 😀 Mulla on itellä aikalailla tasan samanlainen tilanne, kun sulla joskus. Eli oon itekki bongannu yhen tytön salilta ja jotain pientä katsekontaktia on ollu ja juteltu jotain pientä, kun oon menny kyselee kauan tekee laittees. Mua vaan kiinnostais tietää se, että menitkö sit kysyy suoraa et lähetäänkö ulos vai miten etenit? 😀

    • Kiitti 🙂 Kyyläilyä tapahtui puolin ja toisin monia kuukausia mutta läpimurto tapahtui yhdessä illassa, eli kun juttelin ekan kerran niin samana iltana olin sen luona kylässä 🙂 Jotain small talkkia vedin salilla ja kun lähdin salilta niin jäin passiin salin edustalle oleviinaan puhelin näpyttelemään, kun Yasmin tuli ulos niin juteltiin varmaan tunti siinä ulkona niitä näitä ja illemmalla kyselin facessa että saisko tulla ilta teelle 🙂

  9. Onnea vaan! 🙂
    Onhan naisten kanssa omat haasteensa, mutta kun sen oikean löytää ne haasteet on ylitettävissä 🙂 Eikös sitä sanota, ettei mikään voita tosi rakkautta 😉
    Täytyy kyllä nostaa hattua sulle, että ”jaksat” fitnessnaisen kanssa elämää 😮 Ei mulla pää kestäis jollei olisi sitä ”parempaa puoliskoa” joka saa ajatukset pois kaikesta bodipildinkiin liittyvästä ja saat elää aina hetken ”normielämää” 🙂
    (Tulipahan stoori) 😀

    • Kiitos 🙂 Onneks Yasmin ei mikään fitnessnainen olekkaan, satunnainen salilla käviä. Sen se ”juttu” on noi hevoset 🙂 Vähän pakotettuna se aina salille mun seuraksi raahautuu mutta ei se semmoisia kiksejä siitä puuhasta saa, eli ei meillä kotona kyykkäämisestä puhuta 😉

  10. Nonni…Kyllä huomaa kuinka paljon panostat urheiluun, kun kesti monta vuotta kurkistaa sinne kalsareihin. (ei omiin siis:)
    Vaan jottei penkki treenit kärsisi, niin sun oli pakko selibaatissa elää:) Itse en pystyisi. Se on sitä selkärankaa lajia kohtaa 🙂

    Killen kanssa sitten hyvät videot ja höpötyksiä mukaan !

    Joko se käsi kylmänä 50cm rikkoo ?

    • Kahtellaan mitä me sen Killen kanssa aikaiseksi saadaan, se jääköön arvoitukseksi 🙂 Tuossa aamutuimaan kun mittailin niin kyllä se vielä senttiä vaille on, eli ei yhtään mihinkään… )

  11. Moikka, oisko sulla heittää vinkkiä, et kun tavoitteena on kumminki kasvattaa lihasta niin oisko millanen treeniviikkosykli paras? Kannattaisko olla aina voimaviikko ja sit volyymiviikko, vai mikä ois paras?

    • Tälläiseen on vaikea vastata mitään fiksua kun en tiedä sun taustaa/tasoa jolla treenaat. Voima/voluumi syklitys on hyvä ja toimiva ratkaisu mutta treenitaipaleen alkuun en lähtisi tekemään, kun löysät on otettu pois niin ärsykkeen jatkuva vaihtelu muuttuu tärkemmäksi.

  12. Miulla ihan oli unohtunut tää tarina lukea, äsken vasta muistin kun tässä koverossa istun että hei! Ihana tarina, eihän se aina helppoa näköjään oo mutta niin onnellinen oon siun puolesta! Kaikkea hyvää ja oispa kiva joskus nähdä teitä!

    • Kiitti Ansku 🙂 Koverossa on aikaa lukea vähän huonompiakin juttuja 😀 Me ollaan kesällä tulossa tupikseen niin eihän sitä tiedä vaikka kävis piranassa limpskarit juomassa 🙂

 
Tykkää jutusta